Yleisesti kuolinpesän asioita hoitaa henkilö, joka kuolinpesän tilan parhaiten tuntee. Kuolinpesää edustaa kuolinpesän hyväksymä(t) henkilö(t). Toisissa yhteyksissä asioiden hoitoon tarvitaan valtakirja kaikilta pesän osakkailta, toiset asiat hoituvat ilman valtakirjoja.
Hautausjärjestelyt
Kuolinpesän yhteyshenkilö on useimmiten leski, lapsi, sisarus tai muu sukulainen. Jotta hautausjärjestelyt voidaan toteuttaa, tulee lähiomaisten olla yksimielisiä hautaustavasta ja siitä, kuka hautausjärjestelyissä toimii yhteyshenkilönä. Mahdollisia lähipiirin erimielisyyksiä ratkoo oikeus, mutta oikeusmenettely on erittäin harvinaista.
Jos henkilöllä ei ole ollut sukulaisia, on hän useimmiten valtuuttanut luotettavan henkilön hoitamaan hautausjärjestelynsä tai hän on tehnyt hautaustestamentin. Jos vainajalta ei löydy hautajaisia järjestäviä ystäviä tai sukulaisia, kunta viimekädessä antaa toimeksiannon hautaustoimistolle hautausjärjestelyistä.
Hautausjärjestelyt voidaan aloittaa heti, kun kuolintieto on saatu -hautauslupaa tai kuolintodistusta ei ole tarpeen odottaa. Hautaustoimistomme opastaa ja auttaa heti, kun läheisensä menettänyt on siihen valmis.
Ensiohjeita hautausta järjestävälle
Pankkiasiointi
Pankissa asioidaan ennen perunkirjoitusta mm. virkatodistusten ja tarvittaessa valtakirjojen kanssa. Kuolintieto menee pankeille automaattisesti virkateitse. Kun pankki saa tiedon henkilön kuolemasta, lakkaa tilin käyttöoikeudet eli mm. verkkopankkitunnukset ja tiliä koskevat valtakirjat.
Kuolinpesän tili menee kiinni siltä osin, että sieltä ei saa nostaa tai siirtää varoja. Kuolinpesän laskuja voi kuitenkin maksaa kuolinpesän tililtä. Pankkiin tarvitaan mukaan virkatodistus, sukuselvitys tai testamentti, joilla osoitetaan se, että pankissa asioiva on kuolinpesän osakas.
Yksikin pesän osakas voi maksaa kuolinpesän laskuja kuolinpesän tililtä ja saada perunkirjoitusta varten tilitietoja kuoleman jälkeiseltä ajalta. Pankeilla on eri käytäntöjä ja toimintatapoja, joista pankit lähettävät useimmiten automaattisesti tietoa kuolinpesälle.
Perunkirjoitustilaisuus
Perunkirjoitukseen tulee kutsua kaikki pesän osakkaat, mutta osallistuminen tilaisuuteen on vapaaehtoista. Perukirjan allekirjoittamista varten kaikilta osakkailta ei ole välttämätöntä saada valtakirjoja, vaan perukirjan allekirjoittaa vähintään pesän ilmoittaja –eli henkilö, joka pesän tilan parhaiten tuntee. Vaikka osakas ei osallistuisi perunkirjoitustilaisuuteen, on jokaisella osakkailla oikeus saada perukirjasta jäljennös omien etujensa valvomiseksi. Perunkirjoitustilaisuudessa ei jaeta omaisuutta, vaan siinä valmistuu perukirja perinnönjaon pohjaksi.
Perunkirjoituksen jälkeen toimitetaan perukirja liitteineen mm. pankkiin. Pankki käy paperit läpi usein muutaman päivän -tai viikon aikana, jonka jälkeen kuolinpesän varoja voi siirtää ja nostaa, kunhan siihen on kaikilta pesän osakkailta valtakirjat tai jakokirja on tehty. Perukirja liitteineen toimitetaan eri tahoille viimeistään siinä vaiheessa, kun omaisuutta aletaan realisoimaan.
Pesänjako
Pesänjako on oma, erillinen osio. Jako toimitetaan aikaisintaan, kun perukirja liitteineen on käyty läpi kussakin organisaatiossa jossa omaisuutta on ja jakokirja on valmistunut.
Pesänjako alkaa yleensä sillä, että pesän osakkaiden kanssa sovitaan aloituspalaveri, jossa käydään läpi pesän tila ja kunkin osakkaan toiveet jaon suhteen. Kun jaon toteutus on suunniteltu ja kunkin osakkaan osuudet laskettu, allekirjoitetaan jakokirja. Ensimmäisen palaverin ja jakokirjan allekirjoittamisen välissä on voinut kulua aikaa pari viikkoa, pari kuukautta tai pari vuotta – riippuen mm. siitä, kuinka nopeasti pesän omaisuutta on (tarvittaessa) realisoitu ja kuinka nopeasti osakkaat ovat päässeet yksimielisyyteen jaon toteutumisesta.
Kun osakkaat allekirjoittavat jakosopimuksen yhteisymmärryksessä, tapahtuu jako kustannustehokkaasti niin rahallisesti kuin ajallisesti. Jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen miten pesä jaetaan, voi yksikin osakas hakea pesälle käräjäoikeuden määräämän pesän selvittäjän, joka tekee päätökset pesän jaosta osakkaiden puolesta.
Kuolinpesä on jaettava, kun yksikin pesän osakas sitä vaatii. Toisaalta laki ei ole asettanut velvoitteita aikataulua sille, milloin pesä olisi pakko jakaa tai sitä että pesä olisi jaettava ollenkaan. Pesänjaosta tulee verottajalle lähettää jakokirja.
Kuolinpesän tilit lopetetaan, kun kuolinpesän velat on maksettu, perilliset ovat saaneet osuutensa kuolinpesästä ja tiedossa on, ettei kuolinpesässä ole rahavaroja tai sitä ei ole tulossa.
Veroilmoitus tulee kuolinpesälle ainakin kuolinvuodelta ja siitä eteenpäin siihen asti, kunnes pesä on jaettu. Perukirja ja veroilmoitus ovat toisistaan erillisiä. Perukirjan perusteella mm. määrätään osakkaille perintövero, veroilmoituksella mm. ilmoitetaan mahdolliset verovähennykset esimerkiksi kotitalousvähennyksestä tai pääomatuloista.
Tarvitsetko lisätietoa? Neuvomme maksutta puhelimitse 050 4727 980.
Tutustu myös
Löydät lisää tietoa ErikoisTiimalasi-lehdestä, jossa paljon ennakkotietoa kuolinpesän asioihin liittyen. Lue verkossa tai pyydä oma kappale postitse.